Vuonna 1996 perustettu Solenovo viettää tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Tässä blogisarjassa yrityksen perustaja Kimmo Tanskanen kertoo Solenovon synnystä, kehityksestä ja matkasta yritysideasta aina nykypäivään saakka.
Vuoden 2017 lopulla alkoi tuntua, että oma energia ei enää riitä. Tämä tunne vain vahvistui seuraavana keväänä. Meillä oli hyvä strategia ja henkilöstö sitä toteuttamaan, mutta olimme olleet siitä huolimatta muutaman vuoden liikevaihdon osalta melkoisen stabiilissa tilanteessa ja kansainvälistyminenkin polki paikoillaan. Toki Solenovon kasvun pysähtymiseen vaikuttivat osaltaan myös meistä riippumattomat ulkoiset tekijät, kuten Suomen hallituksen päätös leikata merkittävästi oppilaitosten määrärahoja.
Tilanne kuitenkin mietitytti, sillä takanani oli jo yli 20 vuotta toimitusjohtajuutta. Oliko minulla toimitusjohtajana ja pääomistajana enää riittävästi annettavaa? Onko tekeminen rutinoitunutta ja puuttuiko luovuus? Kävin hallituksen puheenjohtaja Pentti Hyttisen kanssa keväällä 2018 keskustelun tilanteesta. Jo seuraavassa kokouksessaan Solenovon hallitus päätti, että laitamme toimitusjohtajahaun päälle tavoitteena minun vapauttamiseni toimitusjohtajan tehtävistä vuoden sisällä.
Toimitusjohtajaa hakemassa
Teimme hallituksen kanssa tilanneanalyysin ja tarkan pohdinnan siitä, minkä tyyppistä henkilöä haemme edistämään Solenovon kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Päätimme myös ottaa rekrytointiprosessin tueksi suorarekrytointiin erikoistuneen kumppanin InHunt:in.
Saimme hakemuksia kymmeniltä potentiaalisilta toimitusjohtajakandidaateilta. Päätin jättää hakijoiden seulomisen ja valinnan hallitukselle, koska riskinä oli, että minun rimani on liian korkealla. Mutta niin oli hallituksenkin. Ensimmäinen hakukierros tehtiin touko-kesäkuussa 2018 ja hallitus ei kelpuuttanut haastattelujen jälkeen ketään hakijoista uudeksi toimitusjohtajaksi. Tässä vaiheessa sovittiin, että kirkastamme heinäkuun ajan ajatuksiamme ja teemme elokuussa päätökset uudesta hakukierroksesta.
Toinen hakukierros toteutettiin saman vuoden syksyllä ja hakemuksia tuli jälleen hyvin. Haastattelujen jälkeen loppusuoralle eteni kaksi vaatimukset täyttävää, luonteeltaan hyvin eri typpistä kandidaattia ja edessämme oli vaikea valinta. Pääomistajana tein vielä henkilökohtaisesti uuden haastattelukierroksen molempien kandidaattien kanssa. Myönnettävä on, että vaikka isoja päätöksiä pyritään tekemään aina faktojen perusteella, on tunne myös isosti mukana valinnoissa. Kävin hallituksen kanssa keskustelun rekrytointipäätöksestä marraskuun alussa ja jo saman kuun lopussa Solenovon uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Juuso Enjala – karjalaiset sukujuuret omaava savon mies.
Uutta kohti
Kun Tuomo Kolehmainen aloitti Solenovon toimitusjohtajana kymmenen vuotta aiemmin, jäin itse vielä toimistolle kokopäiväisesti hoitamaan osaltani asiakkuuksia ja tuotekehitystä. Tästä seurauksena oli se, että henkilöstön ja asiakkaiden oli liian helppo tukeutua edelleen minuun. Tämä söi Tuomolta toimitusjohtajan roolia. Aikaisemmasta kokemuksesta viisastuneena Juuson kanssa toimittiin toisin. Minun oli helppoa pysyä poissa toimistolta, jos en ollut paikkakunnalla tai edes Suomessa.
Olin tavoitettavissa, mutta en fyysisesti läsnä ja käytännössä kolme kuukautta menikin rouvan kanssa ulkomailla akkuja ladatessa. Joensuuhun paluunkin jälkeen kävin vain pätevän syyn tiimoilta konttorilla. Kaikki alkoivat ymmärtää, että toimitusjohtaja oli vaihtunut ja etten ollut enää käytettävissä operatiivisissa tehtävissä muutoin, kuin uuden toimitusjohtajan pyynnöstä.
Juuson tulon jälkeen itseltäni meni puolisen vuotta pohtiessani palaanko Solenovon hallitukseen vai en. Oliko tekemäni irtiotto yli 20-vuotisesta Sole-arjesta riittävä? Oliko henkinen ja fyysinen jaksaminen palautunut hyvälle tasolle? Oliko minulla enää intohimoa Solenovon hallitustyötä kohtaan? Selvää oli vain se, että operatiivisella puolella olisin yhtiön käytettävissä vain tukena ja neuvonantajana.
Päivitin syksyllä 2019 omistajastrategiaa ja samalla pohdin, miten se tulisi huomioida Solenovon hallitus- ja strategiatyössä. Ryhdyin samalla laatimaan runkoa hallituksen työjärjestykseksi ja kirkastamaan osaltani yhtiön strategisia tavoitteita. Huomasin, että tämän tyyppinen tekeminen on taas innostavaa ja uskoin vahvasti, että minulla on vielä isossa kuvassa annettavaa yritykselle. Tästä syystä päätin palata takaisin hallitukseen lokakuussa 2020. Pentti ymmärsi hyvin, että hänen aikansa Solenovon hallituksen puheenjohtajana oli samalla ohitse.
Kohti kansainvälistä kasvua
Kotimaan oppilaitossektori on ollut hyvä kasvu- ja kehitysalusta, vaikkakin melkoisen rajallinen pelikenttä. Vuonna 2019 lisäsimme panostuksia yrityksen kansainvälistymiseen. Olimme jo aiempina vuosina käyneet messuilla ja saaneet hyviä kontakteja, mutta nämä kontaktit pitäisi pystyä myös realisoimaan kaupoiksi. Oppilaitossektori on tarjouskilpailutuksen piirissä, mikä tarkoittaa käytännössä melkoisen pitkää myyntiputkea. On löydettävä potentiaaliset asiakkaat ja saatava heidät järjestämään tarjouskilpailu tai tekemään hankinta ns. suorahankintana. Tämä työ vaatii väistämättä aikaa, rahaa ja henkilötyötä.
Meillä Solenovolla on loistava tiimi hoitamassa myyntiä sekä kv-asiakkaiden kontaktointia ja sen ansiosta saimmekin vuonna 2019 SoleMove-tuotteemme ensimmäiset kansainväliset asiakkaat Ruotsista. Tämän jälkeen aukesivat Romania ja Saksa, isosti Viro sekä viimeisimpänä Ranska. Lähes neljän vuoden kova panostus kansainvälistymiseen alkaa kantaa hedelmiä. Tänä aikana muutimme myös toimistokielemme suomesta englanniksi, mikä on otettu hienosti vastaan työntekijöidemme keskuudessa. Tästä on hyvä jatkaa kansainvälistymisen laajentamista.
25 vuotta matkalla kohti erinomaisuutta
Vuosi 2021 on Solenovon toiminnan 25. juhlavuosi. Matkan varrella on sattunut ja tapahtunut paljon. Aina ei ole ehtinyt pohtia riittävästi syitä tai seurauksia ja on tullut tehtyä niin yli-, kuin alilyöntejäkin. Yrittäminen vaatii aina päätöksiä ja tekoja. Tulevaisuus näyttää, ovatko ne olleet oikeita vai vääriä. Olennaista on kaiken kiireenkin keskellä jatkuva oppiminen.
Jokainen asiakas ja IT-alan ihminen tietää, ettei mikään tietojärjestelmä ole koskaan valmis, aivan kuten ei kukaan meistäkään. Aina voi ja pitää oppia uutta. Paras keino uuden oppimiseen on olla utelias, pitää silmät ja korvat auki sekä ennen kaikkea kyseenalaistaa omaa tekemistään.
Rutiini tappaa luovuuden, mutta tuo turvallisuutta. Vanha rutiini poistuu vain uuden paremman rutiinin myötä ja pienet toistuvat parannukset kasvavat tulevaisuudessa isoiksi kehitysaskeleiksi. Luovalle ja suorittavalle työlle on hyvä varata omat aikasiivunsa. Mitä tänään voisi tehdä paremmin, kuin eilen?
Solenovon vision ”Aligning life-long paths to excellence” myötä lopuksi vielä muistutus kaikille oman erinomaisuutensa ja polkunsa etsijöille: Excellence is not a skill, it’s an Attitude!